Määräänpäänä Mabul

Singaposresta lensimme siis Kota Kinabaluun. Kota Kinabalussa lentokone ei kiinnity tuubiin vaan koneesta laskeudutaan portaita pitkin kentälle ja sitten kävellään kentän reunaa ensin passintarkastukseen ja sen jälkeen noudetaan laukut hihnalta. Kota Kinabalun kenttä on pieni ja ulkomaan lennoille on vain yksi hihna, joten ei tarvitse ihmetellä mistä laukun saa. Kota Kinabalun kentällä pitää myös matkatavarat laittaa läpivalaisuun ennen kentältä poistumista.

Kota Kinabalunssa taksi pitää maksaa kentällä olevaan tiskiin. Sinänsä hyvä juttu, että ainakaan taksikuski ei pysty huijaamaan maksussa. Tiskillä vaan kertoo määränpään, niin maksun jälkeen saa kaksi kuittia. Toinen jää itselle, johon taksijonossa jononhoitaja laittaa taksin numeron ja toinen kuitti annetaan taksikuskille. Hotellimme oli melko lähellä lentokenttää, joten matka hotellille maksoi 25 ringettiä eli noin kuusi euroa. Hinta ei todellakaan päätä huimannut. 

Hotellimme Oceania oli valmistunut 2014 ja oli todella siis uusi ja siisti ja se sijaitsi kaupungin laidalla. Huone ei ollut hinnalla pilattu, maksoi netissä varattuna noin 40 euroa ja sisälsi myös aamiaisen. Ympäristössä ei oikein ollut mitään, joten tyydyimme syömään hotellin ravintolassa illallista. Ruoka oli hyvää eikä ollenkaan pahan hintaista. Annos maksoi 20 ringettiä eli noin viisi euroa. Syy siihen, että valitsimme hotellin läheltä lentokenttää oli seuraavan aamun aikainen lento Tawaulle.

 

Hotellihuone

Todella hyvin nukutun yön ja melko pelkistetyn aamiaisen jälkeen ajoimme taksilla lentokentälle, josta lensimme Tawaulle. Kota Kinabalun kentälle kannattaa varata aikaa, vaikka se onkin pieni kenttä. Aivan ensimmäiseksi kentälle saavuttua kaikki isommat laukut pitää laittaa läpivalaisuun ja laukkuihin saa tarrat. Ilman tarroja laukkuja ei oteta lennolle kuljettavaksi. Air Aisialla pitää matkaselvitys tehdä itse joko netissä tai kentällä automaatilla. Kun tavarat on saatu menemään ruumaan, on aika jonottaa turvatarkastukseen.  Ennen turvatarkastusta pitää näyttää matkalippu virkailijalle, joka tarkastaa ne ja sen jälkeen on vuorossa turvatarkastus ja niitä pisteitä on vain yksi. Mielenkiintoista turvatarkastuksessa oli, että olin unohtanut reppuni sivutaskuun vesipullon, mutta se ei kiinnostanut ketään. Mutta läppärit, tableiti ja kännykät piti kaikki laittaa eri laatikoihin. Turvatarkastuksen jälkeen näytetään vielä kerran matkustusdokumentit ennen kuin pääsee odotusaulaan. Matkaliput tarkistetaan vielä kerran ennen koneeseen nousua, joten ei todellakaan tarvitse pelätä, että joutuisi väärään koneeseen. 

Lento Tawaulle sujiu nopeasti, vain 40 minuuttia. Tawaulla meitä oli vastassa sukellustoimiston henkilökuntaa, joka ohjasi meidät oikeaan pikkubussiin, jolla matkustimme Sempornaan. Tämän jälkeen ei tarvinnutkaan viikkoon miettiä mihin pitää mennä, koska Scuba Junkie huolehti meistä todella hyvin.

Scuba Junkien Sempornan toimisto

Ennen kuin veneemme lähti Mabulille, ehdimme käydä lounaalla Sempornassa ja katselemassa kaupunkia. Sempornasta jäi oikeastaan mieleen erittäin kirkkaasti paistava aurinko, todella kuuma ilma, erittäin hyvä ja edullinen lounas, likaisuus sekä katulapset, jotka kerjäsivät ruokaa ja rahaa. 

Sempornan satamaa, josta paikalliset lähtevät veneillään

 

Taustalla olevat majat ovat toisen paikallisen sukellusseuran majoituspaikkoja

Matka Sempornasta Mabulille kesti noin puolitoista tuntia ja oli todella keinuva. En yleensä pelkää vesillä, mutta hieman tällä kertaa jännitti, sillä aallokko oli melkoisen voimakas. Mutta hyvin kuitenkin päästiin perille. Matkatavarat tosin kastuivat matkalla niin, että kaikki vaatteet eivät ehtineet edes kuivua Mabulilla vietetyn viikon aikana.

Mabulilla kaikki sujui todella hyvin. Ruokasalin seinällä oli taulu, josta illalla etsittiin oma nimi ja siitä näki, mihin seuraavana päivänä oli menossa sukeltamaan, kuka on opas, ketkä sukeltavat samassa porukassa ja monelta pitää olla laiturilla. Aamupala, lounas ja päivällinen tarjoiltiin ruokasalissa. Ruoka oli melko yksinkertaista, mutta maistuvaa. Useimpina päivinä kanaa. Scuba Junkiella ei tarjoilla kalaa, vaan niiden annetaan kasvaa sukeltajien iloksi.

Päärakennus, jossa oli ruokasali ja baari sekä toimisto

Baari

"Baarin vahtimestari"

Meidän kämppä

Huoneemme oli melko vaatimaton, mutta sänky oli todella hyvä. Patja oli juuri sopivan jämäkkä ja tyynyt tosi hyvät ja juuri sopivan paksuiset.  Siivous toimi niin, että siivous pyydettiin aamulla toimistolta. Huoneissa oli myös todella hyvät ilmastointilaitteet, mikä oli erittäin hyvä. Päivisin lämpöä oli +32-33 astetta ja yölläkin +25. Resortissa oli myös todella rauhallista. Koska lähes kaikki sukeltivat päivittäin, niin lähes, joka ilta kaikki olivat vetäytyneet yöpuulle kymmeneen menessä. Eli mikään bailupaikka Mabul ei ole.

Puutarhaa

Mikäli haluat lukea lisää Scuba Junkista, niin heidän kotisivuille pääset tästä. Mabulilla on toki muitakin resortteja, mutta syy siihen, että valitsimme Scuba Junkien oli hinta. Koska mielestämme pääasia oli sukellukset, niin emme halunnet maksaa majoituksesta. Scuba Junkien vieressä oli resortti, joka oli rakennettu veden päälle, mutta hinta viikolle olisi ollut reilusti kaksinkertainen. Armastuksen työtoveri oli käynyt Mabulilla vuosi aiemmin ja kehui Scuba Junkien sukelluksia. Olemme todella tyytyväisiä sukelluksiin. Sukellusporukat olivat pieniä, vain seitsemän-kahdeksan sukeltajaa ja oppaat. Itse sukelluskohteessa porukka jaettiin kahtia, joten sukellukset oli todella rauhallisia. Sukelluksista kirjoitan lisää vähän myöhemmin. Myös itse Mabulin saaresta kirjoitan ja laitan lisää kuvia myöhemmin.

Oikein hyvää alkanutta viikkoa kaikille!